Jokatalvinen sisäilman kuivuus häiritsee tuhansien työntekijöiden arkea. Erityisesti kuivuus kiusaa opettajia, kouluttajia, esiintyjiä ja asiakaspalvelijoita - ylipäänsä niitä ammatteja, joissa työhön kuuluu paljon puhumista. Tilannetta voidaan kuitenkin helpottaa sisäilman kosteudenhallintaan liittyvin keinoin.
Sisäilman suhteellinen kosteus riippuu pitkälle säästä, eli fysiikka sanelee reunaehdot. Siksi suositeltuun ilmankosteuteen on hyvin vaikea päästä ilman ulkoisia teknisiä ratkaisuja.
Lue lisää fysikaalisten reunaehtojen vaikutuksista sisäilmaan ja sen laatuun sekä Mollier-diagrammista Swegonin sivulta.
Kuinka kuivaa sisäilma on talvisin Suomessa?
Laajassa Suomessa toteutetussa kenttätutkimuksessa (67 toimistoa ja koulua) on todettu, että talvella peräti 65 prosenttia ajasta suhteellinen ilmankosteus jää alle 20 prosentin. 43 prosenttia talvesta ilmankosteus on jopa alle 15 prosentissa. Tällöin sisäilmaa voi pitää jopa äärikuivana. Ruotsista saatu näyttö on samansuuntaista.
Monissa tutkimuksissa 30-60 prosentin suhteellista ilmankosteutta (RH) pidetään ihanteellisena sisäilman kosteustasona. Käytännössä 30 prosentin rajasta jäädään kylminä vuodenaikoina hyvinkin kauas Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.
Talviaikaiseksi tavoitteeksi voisi asettaa maltillisen 25-30 prosentin suhteellisen kosteuden tason. Se on saavutettavissa hyvällä suunnittelulla ja oikeilla järjestelmävalinnoilla varsin kohtuullisin käyttö- ja investointikustannuksin.
Pienikin kosteustasojen lisäys voisi parantaa merkittävästi sisäilman laatua ja sitä kautta tilan käyttäjien tyytyväisyyttä.
Kustannustehokkaita kostutusratkaisuja on olemassa
Sisäilman kostuttaminen ei ole kovin hankalaa tai kallista, mutta perinteisillä ilmankostuttimilla saadaan melko vähäistä apua. Kosteudenhallinnan perustana käytetään modernien ilmankäsittelykoneiden tehokasta kosteuden talteenottoa.
Kosteuden talteenotto vähentää tuntuvasti kostutuksen toiminta- ja investointikustannuksia. Kosteuden talteenotossa sisäilmassa olevaa kosteutta käytetään uudelleen 3-10 kertaa ennen kuin se päätyy ulos poistoilman mukana.
Ratkaisu perustuu ilmankäsittelykoneen sorptioroottoriin. Ne ovat toistaiseksi Suomessa melko harvinaisia hyödyistään huolimatta. Hinta ei ole esteenä, sillä sorptioroottorit eivät ole merkittävästi tavallisia roottoreita hintavampia.
Jos talteenotto ei yksinään riitä, lisäkosteutta voidaan tuoda helposti vaikkapa viherseinien kautta. Tehokkaimmillaan kosteuden talteenoton hyötysuhde voi olla jopa 90 prosenttia, eli vähäinenkin sisäilman kosteus saadaan tehokkaasti hyödyksi talteen.
Näin kalliiksi ja hankalaksi miellettyä perinteistä kostutusta ei välttämättä edes tarvita.
Swegon on ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvän kosteusoptimoinnin asiantuntija. Swegon Group AB on Tukholman pörssissä noteeratun Investment AB Latourin omistama markkinoiden johtava sisäolosuhdetoimittaja. Swegon tarjoaa ratkaisuja ilmanvaihtoon, lämmitykseen, jäähdytykseen ja olosuhteiden optimointiin, sekä niihin liittyviä palveluita ja asiantuntevaa teknistä tukea. Swegonilla on tytäryhtiöitä ja jälleenmyyjiä ympäri maailmaa. 21 tuotantolaitosta sijaitsevat Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Intiassa. Yhtiö työllistää yli 3 000 työntekijää ja sen liikevaihto vuonna 2022 oli noin 700 miljoonaa euroa. www.swegon.fi
Lisätietoja:
Hannu Lindroos, Business Development Manager, 040 501 4770, etunimi.sukunimi@swegon.fi
Lisätietoa sisäilman kuivuudesta:
Miten sisäilman suhteellista kosteutta voi lisätä?
Kuiva sisäilma kiusaa talvisin - miten suhteellinen kosteus vaikuttaa sisäilman laatuun?
Mikä on Mollier-diagrammi?