Kuiva sisäilma kiusaa talvisin - miten suhteellinen kosteus vaikuttaa sisäilman laatuun?

Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan yleensä kosteuden poistamista rakennuksesta, eikä sen merkitystä oivalleta. Usein keskitytään vain sisäilman kosteuteen ja sen aiheuttamiiin ongelmiin. Miten etenkin talvella tavattoman yleinen liian kuiva sisäilma vaikuttaa ihmisiin?

Sisäilman kosteus liitetään yleensä lukuisiin erilaisiin rakenne- ja sisäilmaongelmiin. Kosteuden katsotaan aiheuttavan hometta, hajuja ja muita ongelmia.

Toisaalta riittävän kosteuden ylläpidon – käytännössä on yleensä puhuttu erillisestä kostutuksesta – katsotaan kasvattavan kiinteistön investointi- ja käyttökustannuksia. Kostutusta on pidetty vaikeasti ylläpidettävänä ja vikaherkkänä ja sen on ajateltu kuluttavan runsaasti energiaa.

Kosteudenhallinnalla on tarkoitettu tyypillisesti kosteuden poistamista rakennuksesta, ei sen varsinaista hallintaa, eli pitämistä määritellyllä tavoitetasolla. Tietyissä erikoiskohteissa, kuten museoissa, arkistoissa ja laboratorioissa, on välttämätöntä pitää yllä tiettyä kosteustasoa kiinteistöissä olevien tavaroiden tai prosessien takia, ja näin on toki tehtykin. Mutta kosteudenhallintaa on siis tehty lähinnä asioita tai esineitä varten.

Mutta pitäisikö miettiä myös ihmisiä? Miten sisäilman kosteus vaikuttaa heihin?

Insinööreillä ja sisäilmatutkijoilla on ollut taipumus päätellä, että kosteus vaikuttaa vain vähän ihmisten hyvinvointiin ja havaittuun sisäilman laatuun. Tutkimusyhteisöt keskittyvät sisäilman laatua tutkiessaan vain harvoin sisäilman kosteuteen, jonka ajatellaan olevan lähinnä osa lämpöviihtyvyyttä.

Ilmankosteus vaikuttaa hieman lämpöviihtyvyyteen, mutta vielä enemmän se vaikuttaa yleiseen sisäilman laatuun. Itse asiassa sisäilman kosteus muodostaa aivan oman tasonsa sisäilman laadusta puhuttaessa.

Onko sisäilman kosteus Suomessa matala?

Kun ulkolämpötila laskee nollan alapuolelle, on ulkoilman kosteussisältö erittäin alhainen. Tällöin ilmanvaihdon toimiessa normaalisti sisäilman suhteellinen kosteus putoaa kuivan tuloilman myötä helposti alle 20 prosenttiin, jos kosteustasoa ei erillisin toimenpitein hallita. Kuten tiedämme, Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa lämpötila voi pysyä pakkasen puolella pitkiäkin aikoja.

Rakennuksia koskeva mittausdata osoittaa, että Suomessa tavanomaisten rakennusten suhteellinen kosteus pysyttelee yli kaksi kolmasosaa talvesta alle 20 prosentissa. Kolmannes ajasta ollaan alle 15 prosentissa ja kymmenesosa ajasta jopa alle 10 prosentissa. Samanlaista tutkimustietoa on saatu on saatu Ruotsista ja Norjasta.

Sisäilman kuivuus ei siis ole satunnainen vaan koko talven kestävä ongelma. Eikä oikeastaan vain talven: itse asiassa yölämpötilat vaikuttavat sisäilman kosteuteen hyvin paljon, ja kylmiä öitä meillä Suomessa riittää usein huhtikuun lopulle asti.

Miten ihminen kokee kuivan sisäilman?

Talviaikaan monilla ihmisillä iho ja huulet kuivuvat. Ulkoilma on siis kuivaa, mutta täytyy muistaa, että valtaosa ajasta oleskellaan kuitenkin sisällä. Onko tässä siis isompana syynä sisäilman kuivuus?

Samaan voisi ajatella liittyvän kuivat ja kutisevat silmät. Tai kuiva ja karhea kurkku, mikä korostuu varsinkin työssään paljon puhuvilla henkilöillä kuten opettajilla, näyttelijöillä ja asiakaspalvelutyötä tekevillä.

Selkeänä trendinä on, että kosteuttavia silmätippoja ja ihovoiteita myydään talvella rutkasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. 

Entä talvikauden flunssaepidemiat? Influessat ja muut tavanomaiset ns. räkätaudit. On esitetty tutkimustietoa virusten helpommasta leviämisestä kuivassa ilmassa. Ja toisaalta siitä, että ihmisen vastustuskyky on kuivassa ilmassa huonompi.

Liian kuiva sisäilma näyttäisi siis olevan selvästi ongelmallinen asia ihmisille. Jos sisäilma on liian kuivaa, voidaanko sen mitenkään todeta olevan ”hyvää sisäilmaa”? Ei voida. Mutta kuitenkin näin tehdään, kun kosteustason vaikutus sisäilman laatuun käytännössä sivuutetaan täysin.

Voidaanko liian kuivan sisäilman mitenkään todeta olevan ”hyvää sisäilmaa”? Ei voida. Mutta kuitenkin näin tehdään, kun kosteustason vaikutus sisäilman laatuun käytännössä sivuutetaan täysin.

Sisäilman suhteelliseen kosteuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Lue lisää käytettävissä olevista keinoista toisesta blogistamme.