Rakentaminen on merkittävin hiilidioksidipäästöjen lähde: rakennukset aiheuttavat tällä hetkellä noin 39 prosenttia maailmanlaajuisista energiaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä: niistä 28 prosenttia muodostuu käyttöpäästöistä, rakennusten lämmittämiseen, jäähdyttämiseen ja sähköntuotantoon tarvittavasta energiasta ja loput 11 prosenttia materiaaleista ja rakentamisesta.
Rakennussektorin tulee nostaa kiertotalous-ajattelu vihreän siirtymän veturiksi ja ottaa aiempaa isompi rooli etulinjassa. Useat yhteiskunnalliset tahot, sekä merkittävät julkisen ja yksityisen sektorin toimijat kehottavat keskittymään tulevaisuudessa rakentamisen globaaleihin vaikutuksiin.
Kiertotalous-konsepti luo kiinteistö- ja rakennusalalle valtavasti mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta, pienentää sen vaikutuksia ja ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä.
Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja, energiaa sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.
Järjestelmien käytönaikaisten päästöjen hallinta on olennainen osa vihreää siirtymää. Siinä korotuvat uudet teknologiat, talotekniikkajärjestelmien optimointi, tarpeenmukaisuus, tekniset ratkaisut ja ekosysteemin toiminta koko elinkaaren ajalla.
Kiertotalousajattelua koko elinkaaren ajalle
Kiertotaloutta voidaan edistää rakennetun ympäristön koko elinkaaren ajalla. Tämä edellyttää kattavampaa sitoutumista kaikilta rakentamisen ketjuun kuuluvilta toimijoilta. Lisäksi se vaatii uudenlaisten toimintatapojen, yhteistoiminnan sääntöjen ja eturistiriitojen arviointia. Ennen kaikkea vaaditaan toimintaa puheiden ja suunnitelmien lisäksi.
Perinteisiä rajoja ja toimintamalleja pitää haastaa. Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä uudella tavalla kokonaisuuden parhaaksi. Päätökset tulee myös toteuttaa ja viedä ne kaikille rakentamisen tasoille. Nykyinen tekemisen tekemisen taso ei riitä.
Vihreä siirtymä vaatii tekoja ja luo mahdollisuuksia
Vihreä siirtymä luo merkittäviä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, kysyntää tekniselle osaamiselle ja uusille ammattilaisille. Olemme tilanteessa, jossa energiaa pitää tuottaa kestävämmin tavoin kuin aiemmin. Prosesseihin kiinnitetään enemmin huomiota ja tuotantoon etsitään uusia, aiempaa kestävämpiä tapoja.
Tulevaisuuden rakennuksissa järjestelmien toimivuus on ratkaisevassa roolissa. Energiatehokkuutta rakennetaan toimievien ja tarpeenmukaisten järjestelmien ympärille. Näiden järjestelmien suunnitteluun, asentamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitämiseen tarvitaan uutta osaamista. Perinteiset rajat ja siilot pitää haastaa, jotta voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Osaajia tarvitaan jokaiselta koulutasolta. Koulujen ja opetussuunnitelmien tulisi tarkastella miten he voivat vastata tähän haasteeseen.
Osaajapulaan löydettävä vastaukset
Jotta voimme vastata vihreän siirtymän haasteisiin, Suomeen tarvitaan noin 3000 - 4000 insinöörityövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä. Osaajapulaa on myös ylläpito- ja huoltosektoreilla. Modernien talotekniikkajärjestelmien optimaalinen käyttö ja ylläpito vaatii henkilöstöltä entistä laajempaa osaamista eri tekniikan alojen aloilta – perinteinen jako sähkö- ja putkimiehiin ei enää riitä.
Swegon vihreän siirtymän etulinjassa
Swegon kehittää ja valmistaa ratkaisuja, jotka ovat tarpeenmukaisia, optimoituja ja toimintavarmoja . 28 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy energiankulutuksesta, joka takia tarpeenmukaiset järjestelmät ovat kriittisessä roolissa vihreän siirtymän toteutumisessa.
11% päästöistä syntyy rakentamisesta ja sen materiaaleista. Materiaalipäästöjen vähentämiseksi olemme kehittäneet RE:3-kiertotalouskonseptin, joka on tiekarttamme ratkaisuiden ja tuotteiden uudelleenkäyttöön kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Tulevaisuus tehdään nyt ja se toteutuu organisaatioiden, yhteiskunnan, valtioiden ja ihmisten yhteisin ponnistuksin.