Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) viimeisin uudistus on enemmän kuin pelkkä säädösten päivitys – se on viesti rakenteellisesta muutoksesta ja siitä miten Eurooppa suhtautuu rakennusten kestävyyteen. Asiantuntijamme, Swegonin Future Solutions & Public Affairs -johtaja Mikael Börjesson, kertoo, miten direktiivi nostaa sisäympäristön laadun (IEQ) keskiöön ja korostaa, että energiatehokkuus ei voi enää tapahtua sisäilmaston kustannuksella.
EPBD-direktiivi on käynyt läpi merkittävän uudistuksen, jota rakennus- ja kiinteistöala kuvailisi luultavasti huomattavaksi tai jopa mullistavaksi. Alkuperäinen vuoden 2002 EPBD-direktiiviä päivitettiin vuosina 2010 ja 2018 osana Clean Energy -pakettia. Tämän jälkeen jäsenvaltioilta edellytettiin pitkän aikavälin rakennusten korjausstrategioiden laatimista. Seuraava uudistus vaati, että kaikki uudet rakennukset EU:ssa ovat nollapäästöisiä vuodesta 2030 alkaen, ja uudet julkiset rakennukset jo vuodesta 2027.
Aiemmat uudistukset keskittyivät pääosin energiatehokkuuteen. Uusimmat muutokset, jotka sisältyvät direktiiviin 2024/1275, laajentavat lainsäädännön kohti kokonaisvaltaisempaa kestävyyskäsitystä. Direktiivi tuo mukanaan vaatimuksia sisäympäristön laadulle (IEQ) ja tuo mukanaan tarkempia tarkastus- ja seurantavelvoitteita. .
Toinen merkittävä muutos koskee ”rakennusten teknisten järjestelmien” määritelmää. Aiemmin määritelmä kattoi vain lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon, mutta jatkossa siihen sisältyy laajempi kirjo teknologioita, kuten:
- Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto, kuten lämpötekniset järjestelmät (esim. aurinkolämpö), ei vain sähkö.
- Energiavarastointi kuten akut, lämpövarastot ja pohjavesivarastot.
- Rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmät (BACS) uusine toiminnallisuuksineen.
IEQ:n tarkentuminen
Sisäympäristön laatu on tähän asti nähty tasapainottavana käsitteenä energiankäyttöön liittyvässä keskustelussa. Teollisuuden, akateemisten tahojen ja terveysorganisaatioiden toimijat ovat pitkään tuoneet esiin tutkimustuloksia siitä, miten sisäilmaston olosuhteet – kuten lämpötila ja kosteus – vaikuttavat suoraan tuottavuuteen ja hyvinvointiin.
Nyt EPBD:n viimeisin uudistus määrittelee IEQ:n virallisesti seuraavasti:
”Rakennuksen sisätilojen olosuhteiden arvioinnin tulos, joka vaikuttaa käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin ja perustuu parametreihin kuten lämpötila, kosteus, ilmanvaihtonopeus ja epäpuhtauksien esiintyminen.”
Kyse ei kuitenkaan ole vain määritelmästä. Käytännössä tämä merkitsee muutosta: IEQ ei ole enää keskustelun aihe vaan vaatimus. Tiettyjen sisäilman laatutekijöiden seuranta ja hallinta tulee pakolliseksi, ja sekä uudis- että korjausrakentamisessa on priorisoitava hyvää ja terveellistä sisäilmastoa tukevia toimia. Tämä korostaa sitä, mihin tutkimus ja edelläkävijät ovat jo pitkään viitanneet: energiatehokkuuden ja hyvinvoinnin on edistyttävä käsi kädessä.
Tarkastus- ja seurantavelvoitteet
Aiemmat seurantakriteerit ovat muuttuneet kapeasta tarkastelusta laajempaan, joka kattaa sekä ilmanvaihdon että yhdistetyt järjestelmät, uudet kynnysarvot, tarkastustiheydet ja arviointiparametrit.
- Järjestelmävaade: vähintään 70 kW rakennuksen lämmitys- ja jäähdytyskapasiteetin summana.
- Tarkastussykli: vähintään 5 vuoden välein pienemmissä ja 3 vuoden välein suuremmissa rakennuksissa.
- Uudet arviointielementit:
- Sisäympäristön laatu
- Lämmitysjärjestelmän tasapainotus
- Matalalämpötilaisen järjestelmän käyttöönotto
- Uusiutuvan energian integraatio
Nämä vaatimukset eivät ole pelkkää sääntöjen noudattamista. Ne varmistavat, ettei siirtymä vähähiilisiin rakennuksiin tapahdu sisäolosuhteiden kustannuksella.
Toisenlainen tulevaisuus
Uudistus ei voi tulla yllätyksenä rakennusalalle. Rakennukset tuottavat 40 % globaaleista CO₂-päästöistä, nyt energiatehokkuuden ja sisäilmaston yhteinen painotus pakottaa rakennusalaa tarkastelemaan kestävyyttä kokonaisvaltaisemmin. Tämä on samalla sysäys uusien tuotteiden ja järjestelmien kehittämiselle – erityisesti rakennusautomaation ja älykkään ohjauksen alueilla. Digitalisaatio on keskeisin keino varmistaa sekä pienempi energiariippuvuus että optimaalinen sisäilmasto rakennusten käyttäjille.
