Tuotteiden uudelleenkäyttö ja kunnostus tarjoavat merkittävää liiketoimintapotentiaalia lähitulevaisuudessa ja keskipitkällä aikavälillä. Aiheeseen kohdistuva kasvava kiinnostus hyödyttää sekä planeettaa että antaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia.
Rakennusteollisuuden nykyiset kiertotaloutta edistävät toimet keskittyvät pääasiassa ylläpitoon, korjaukseen ja varaosien myyntiin. Nämä nähdään usein välttämättöminä tai lakisääteisinä velvoitteina sen sijaan, että niitä pidettäisiin strategisina liiketoimintapäätöksinä. Mielipiteet ovat kuitenkin muuttumassa, kertoo Swegonin kestävän kehityksen johtaja Mirko Sauvan.
Taloudellinen järjestelmä on ollut enemmän tai vähemmän optimoitu lineaariseen lähestymistapaan, jossa valmistetaan, käytetään ja poistetaan, mutta on tällä hetkellä siirtymässä kohti kiertotalousmallia, kun ympäristönäkökohdat alkavat vaikuttaa yritysten taloudelliseen suorituskykyyn entistä suuremmassa määrin. Uusien ja kunnostettujen tuotteiden käyttö on lupaava lähestymistapa monille yrityksille, erityisesti korkealaatuisten ja monimutkaisten tuotteiden osalta, mutta nykyiset käytännöt ovat usein pilottivaiheessa, eikä niitä siksi yleensä voida vielä toteuttaa suuressa mittakaavassa. Tähän voi olla syynä lainsäädännölliset epävarmuudet, käytännön esteet, rajallinen asiakaskysyntä sekä tekniset ja taloudelliset haasteet.
Euroopan unioni ja kiertotalous
Euroopan unioni tukee kiertotalouden liiketoimintamalleja aloitteilla, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla tai EU:n kiertotalouden toimintaohjelmalla. Unioni pyrkii myös kestävään kasvuun, nollahiilidioksidipäästöihin ja jätehuollon ehkäisyyn. Rakennustuotteiden asetuksen (CPR) tarkistuksella pyritään sisällyttämään uusitut ja käytetyt tuotteet, ja tämä linjaa rakennusmateriaalit ja -tuotteet kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi. Painopiste on luotettavissa tiedoissa ympäristösuorituskyvystä, kestävyydestä, korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä materiaalien ja tuotteiden elinkaaren lopussa.
Lisäksi korjausoikeusdirektiivi pyrkii vähentämään sähköistä jätettä velvoittamalla valmistajat tarjoamaan kuluttajille ja korjaamoille tietyt tuoteosat kohtuullisen ajan kuluttua ostopäivästä. Nämä lainsäädännölliset aloitteet seuraavat markkinoilla tapahtuneita muutoksia, kuten kiertotaloustuotteiden markkinan kasvavaa kilpailua ja "toisen elämän" tuotteiden sekä pitkäikäisten tuotteiden saatavuuden lisääntymistä. Samalla tuotekehityksessä on otettava huomioon "purettavaksi suunnitteleminen" ja muut kiertotalouden tutkimus- ja kehitysstrategiat pitkäaikaisen olemassaolon turvaamiseksi.
Kiinnostus ja kysyntä lisääntyvät nopeasti
Yhä useammat ympäristötietoiset kuluttajat etsivät aktiivisesti ratkaisuja ympäristövaikutustensa vähentämiseksi ja ovat valmiita lisäämään käytettyjen tuotteiden ja vuokrauspalvelujen kulutustaan uuden ostamisen sijaan. Sisällyttämällä kierrätys- ja/tai kunnostuskonseptit tarjouksiin ja toimintaan, asiakkaat voivat helpommin arvioida ja moderoida ympäristövaikutuksiaan. On varmaa, että yritykset voivat olla vaikuttaa asiakaskysyntään huomioimalla ympäristöasioita. Perinteiseen liiketoimintaan tulee todennäköisesti suuria muutoksia, kun uusia asiakkaita puhutellaan ja brändeille voidaan saada lisäarvoa eri foorumeilla.
Yritykset ja asiakkaat kohtaavat kuitenkin haasteita yrittäessään löytää toisensa siirtyessään kohti kiertotalouskonsepteja ja kuluttamiseen vaikuttamista. Rajallinen tieto sekä yritysten ja asiakkaiden väliset näkemyserot lineaarisen liiketoimintamallin muuttamisesta luovat Muna ja kana -dilemman, joka vaatii ymmärrystä ja viestintää.
RE:3 – kiertotalouskonsepti
Edellä mainitun perusteella sisäilmastoratkaisujemme tarjontaa on täydennetty RE:3-konseptilla. Se koostuu kolmesta keskeisestä kiertotalouden periaatteesta, joiden tavoitteena on vähentää lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin (HVAC) hiilijalanjälkeä rakennuksissa. Kolme periaatetta ovat RE:duce, RE:use ja RE:vitalise, jossa RE:duce keskittyy hiilijalanjäljen vähentämiseen vaihtoehtoisten materiaalien avulla. Myös suunnittelumuutokset, joiden tarkoituksena on vähentää hiili-intensiivisten materiaalien tarvetta, kuuluvat RE:duceen. RE:use sisältää liiketoimintamallin tuotteen takaisinotolle ja myymiselle modernisoituina, kun taas RE:vitalise tuo paikan päällä tapahtuvat päivitykset tuotteen käyttöiän pidentämiseksi.
RE:ducea ei missään nimessä tulisi pitää helppona polkuna vähentää rakennusten hiilijalanjälkeä. Kuitenkin matalahiilisten materiaalien tarjonta kasvaa ja käytännöllisiä menetelmiä voidaan hyödyntää arvioitaessa eri vaihtoehtojen vaikutuksia toiminnallisuuteen, jalanjälkeen jne.
RE:use puolestaan on monimutkaisempi osa konseptia. Liiketoimintamallien kehittäminen ja modernisoitujen yksiköiden myynnin varmistaminen suuressa mittakaavassa, jotta liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyys voidaan taata, sisältää lukuisia uusia valintoja. Liittyminen Combient Puren vetämään kiertotalouden kehitysohjelmaan oli siksi luonteva päätös. Huolellisesti suunnitellut kehityssprintit ja vertaisoppiminen toivat takaisin erinomaisia asioita ja ideoita RE:use-menetelmämme määrittelemiseksi.
RE:vitalise saattaa olla RE:3-konseptin osa, jolla on suurin potentiaali vähentää rakennusten hiilijalanjälkeä koska se mahdollistaa sisäilmastotuotteemme pysymisen nykyisissä kohteissa ja niiden päivittämisen elinkaaren pidentämiseksi. Koska käyttöiän lisäys voi olla 10 vuotta tai enemmän, sitä on pidettävä erittäin lupaavana kiertotalousmenetelmänä.
Kaiken kaikkiaan RE:3-konsepti on vastaus selkeisiin markkinasignaaleihin ja se valmistaa meitä kiertotalouden muutokseen ja tuleviin lainsäädäntöihin. Se tukee asiakkaitamme ympäristöhaasteiden, kuten hiilijalanjäljen, käsittelemisessä ja antaa heille mahdollisuuden parantaa liiketoimintaansa ja brändejään perustuen kestäviin arvoihin. Loppujen lopuksi kyse on siitä miten hyvin viihdymme sisätiloissa.
