Ilmankosteus voi vaikuttaa positiivisesti terveyteemme ja
hyvinvointiimme, mutta silti se usein jätetään huomioimatta sisäilmastoa suunniteltaessa. Liian kuiva sisäilma voi aiheuttaa kurkun kuivumista, huulten rohtumista ja edesauttaa useiden virusten leviämistä. Olisiko aika arvioida uudelleen kuivan sisäilman taloudelliset vaikutukset yhteiskunnalle?
Useimmissa kehittyneissä maissa on asetettu selvät vaatimukset sisäilman CO2-pitoisuudelle ja lämpötilalle. Mutta ilmanlaadulle on olemassa myös usein unohdettu kolmas dimensio: suhteellinen kosteus. Johtuuko se kosteuden vähäisestä merkityksestä? Ei ainakaan pitäisi, sillä monet tutkijat korostavat sisäilmankosteuden merkitystä.
Ilmankosteuden tulee olla hallinnassa
Liian alhainen sisäilman suhteellinen kosteus aiheuttaa ihon ja silmien kuivumista ja huulten rohtumista. Tutkimukset myös viittaavat siihen, että virukset leviävät helpommin kuivassa ilmassa. Toisaalta, liian korkea ilmankosteus edistää mikro-organismien kasvua, mikä edistää muita sairauksia ja voi johtaa homeongelmiin. Niinpä on ilmeistä, että sisäilmankosteus tulee pyrkiä pitämään sopivalla tasolla.
Kuivan ilman aiheuttamat ongelmat Pohjois-Euroopassa
Maissa, joiden ilmasto-olosuhteet ovat lämpimämmät ja kosteammat, haasteena ovat luonnollisesti tiettyjen vuodenaikojen liian korkeat ilmankosteudet.
Mutta myös liian kuiva ilma aiheuttaa ongelmia. Kylminä ja kuivina talvikuukausina sisäilman suhteellisen kosteuden tasot voivat laskea 5…15%:n tasolle pidemmiksikin ajanjaksoiksi Pohjois-Euroopassa. Ilmiö korostuu etenkin toimistorakennuksissa, joissa ei itsessään ole luonnollisia kosteuden lähteitä.
Poikkeuksiakin löytyy: Puolassa on asetettu työpaikkojen sisäilmankosteudelle minimivaatimustasoksi 40%. Puola onkin yksi harvoja Euroopan maita, joissa sisäilmankosteutta pyritään säätelemään systemaattisesti; ainakin rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.
Miksi ilmankosteudesta ei välitetä?
Olemme tienneet jo pitkään, että riittävällä ilmankosteudella on vaikutusta terveyteemme. Kostutettu ilma ja höyryhengitykset ovat olleet paitsi suosittuja itsehoitokeinoja, myös sairaaloissa käytettyjä hengityselinvaivojen hoitomenetelmiä jo vuosikymmenien ajan. Joten miksi tätä tietoa ei hyödynnetä sisäilmaolosuhteiden suunnittelussa?
Vallallaan oleva kiihkeä halu välttää sisäilmaongelmia, mm. hometta, on luonut ilmankosteudelle negatiivisen merkityksen. Homeongelmia on pyritty ehkäisemään suosittelemalla korkeita ilmanvaihtotasoja, mutta samaan aikaan ilmankosteusdelle ei ole esitetty mitään vaatimuksia. Tämä on johtanut monessa paikassa erittäin kuivaan sisäilmaan.
Kosteus voi olla etu
Lämpö on arvokasta ja ilmanvaihtojärjestelmät varustetaankin tehokkailla lämmöntalteenottojärjestelmillä, jotka osaavat automaattisesti säädellä lämmönsiirtoa sen perusteella, haluammeko pitää lämmön rakennuksessa vai poistaa sitä ulos. Entäpä jos tekisimme kosteuden osalta saman? Kuivassa ilmastossa ilmankosteus voi olla myös arvokasta.
On aika arvioida ilmankosteuden hinta
Liian kuiva ilma on haitaksi terveydellemme. Se on olennainen tekijä, mihin tulee kiinnittää huomiota, mikäli todella haluamme rakentaa terveellisiä ja miellyttäviä sisäolosuhteita. On syytä selvittää kuivan sisäilman todelliset kustannukset; sen vaikutus sairaspoissaoloihin ja terveydenhoitokuluihin. Olisiko nyt korkea aika kunnolla selvittää, voimmeko kosteudenhallinnan avulla luoda terveellisempiä rakennettuja ympäristöjä?