Useimmat ovat jo kuulleet Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (EU:n Green Deal) sekä korjausrakentamisen aloitteesta (Renovation wave), ja näistä varsinkin jälkimmäinen tunnetaan hyvin LVI-yritysten keskuudessa. Mutta miksi Euroopan unioni on käynnistänyt kyseisen aloitteen ja mitä se merkitsee meille?
EU:n korjausrakentamisen aloite kuuluu vihreän kehityksen ohjelman alaisuuteen. Se tähtää perinpohjaisiin muutoksiin luonnonvarojen käytössä ja rakennusten energiariippuvuudessa ympäri Euroopan. Tavoite on valtavan laaja, sillä rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia EU-alueen energiasta ja niissä tuotetaan 36 prosenttia kaikista unionin kasvihuonekaasupäästöistä.
Aloite on erittäin kunnianhimoinen ja se on strategisesti suunniteltu vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan valtavaan haasteeseen. Strategian tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinen, vuotuinen yhden prosentin korjausrakentamisaste joka vuosi.
Käytännössä tavoitteen toteutuminen merkitsisi 35 miljoonaa korjausrakentamishanketta vuoteen 2030 mennessä.
Käytännössä tavoitteen toteutuminen merkitsisi 35 miljoonaa korjausrakentamishanketta vuoteen 2030 mennessä.
Päätavoitteena on se, että Euroopasta tulee hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Renovation Wave -aloitteeseen liittyy myös kiireellinen tarve luoda uusia työpaikkoja ja sosiaalista tasa-arvoa koko unionin alueelle. Korjausrakentamisen lisääminen voi luoda jopa 160 000 ”vihreää työpaikkaa” rakennusteollisuuteen vuoteen 2030 mennessä.
Korjausrakentamisaloite pyrkii myös auttamaan energiahintojen noususta kärsiviä kotitalouksia ja saneeraukset kohdistetaan ensimmäisenä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
Mitkä ovat hyödyt ja mistä rahoitus tulee?
Tavoitteet ovat kiistatta kunnianhimoisia ja ne vaativat toteutuakseen huomattavia investointeja korjausrakentamiseen. Euroopan komission on kuitenkin arvioinut, että jokainen korjausrakentamiseen käytetty euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisena.
Selkeimmät hyödyt ovat rakennusten laskeva energiankulutus, kiinteistön arvon nousu, positiiviset terveysvaikutukset, työllistävä vaikutus ja yleinen piristysruiske talouteen.
Selkeimmät hyödyt ovat rakennusten laskeva energiankulutus, kiinteistön arvon nousu, positiiviset terveysvaikutukset, työllistävä vaikutus ja yleinen piristysruiske talouteen.
Korjausrakentamisen aloitteen rahoittamiseksi Euroopan komissio on perustanut rahoitusmekanismin, jossa varoja hankitaan pitkän aikavälin talousarviosta, Euroopan rakenne- ja investointirahastoista sekä ns. EU:n elpymispaketista (RRF). Euroopan unionin tarkoituksena on kattaa aloitteeseen liittyvät merkittävät kustannukset tällä rahoituksella yhdessä muiden tukilähteiden kanssa.
Energiatehokkuuden vähimmäisstandardit
Asettaakseen korjausrakennushankkeet ja niiden vaatimat toimenpiteet tärkeysjärjestykseen, EU on kehittänyt energiatehokkuuden vähimmäisstandardit (MEPS). Standardissa on luokiteltu jäsenvaltion rakennuskanta energiatehokkuutensa perusteella A-G-luokkiin. G-luokka on kaikkein heikoin ja siihen kuuluu noin 15 prosenttia rakennuksista. Näistä rakennuksista lähdetään liikkeelle ja tavoitteena on nostaa ne F-luokkaan vuoteen 2027 mennessä ja E-luokkaan vuoteen 2030 mennessä.
Koska yli puolet rakennusten energiankulutuksesta liittyy ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kyseisten järjestelmien asennus, modernisointi ja tason parantaminen on tärkeysjärjestyksen kärjessä, jotta tavoiteltu energiansäästö voidaan saavuttaa.
Miten tavoitteeseen päästään?
Saneerauksen alkaessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta tuntuvasti, ja ilmanvaihdossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä parannettavaa riittää. Hyvä puoli on se, että LVI-alalla on laaja keinovalikoima tehtävän hoitamiseen. Etenkin vanhoissa rakennuksissa energiankulutusta voidaan tuntuvasti pienentää.
Ilmanvaihto kuuluu kaikkein tehokkaimpiin tapoihin lisätä energiansäästöä. Modernit ilmankäsittelykoneet eivät pelkästään tuota raitista tuloilmaa ja selkeästi paranna sisäilman laatua, mutta ne myös parantavat selvästi kiinteistöjen energiatehokkuutta kehittyneen lämmöntalteenoton ansiosta. Energiansäästöpotentiaali on huomattava.
Ilmanvaihto kuuluu kaikkein tehokkaimpiin tapoihin lisätä energiansäästöä.
Lisäksi ilmamääräsäätöinen tai tarpeenmukainen ilmanvaihtojärjestelmä varmistaa, että rakennuksen eri tiloihin syötetään vain se määrä ilmaa kuin niissä kulloinkin tarvitaan.
Järjestelmä seuraa sisäilman lämpötilaa ja ilmanlaatua ja säätää olosuhteita tarpeen mukaan. Ilmanvaihtoa, lämmitystä ja jäähdytystä käytetään vain sen verran kuin on tarpeen silloin, kun tilat ovat käytössä, ja mahdollisimman vähän, kun rakennus on tyhjä.
Näin on mahdollista toteuttaa miellyttävä ja energiatehokas sisäilmasto LVI-järjestelmällä. Lue lisää tarpeenmukaisista ilmanvaihtojärjestelmistä.
Tiivistelmä
Ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytystoimialalla on valtava tehtävä täytettävänään. Me voimme mahdollistaa huomattavat energiansäästötarpeet, jotta EU:n hiilineutraaliustavoitteet toteutuvat vuoteen 2050 mennessä, unohtamatta hyvän sisäilmaston tavoitteita. Mutta kuten sanottua, olemme valmiita työhön ja me tiedämme, että lämmöntalteenotto ja tarpeenmukainen ilmanvaihto tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa.
Savilahden kampukselle rakennettiin Suomen energiatehokkain koulurakennus, jonka energiankulutus on 20 prosenttia A-energialuokkaakin alhaisemmalla tasolla. Kohteelle on haettu Joutsenmerkkiä ja kiinteistö täyttää Sisäilmayhdistys ry:n Terve talo -kriteerit.