Tuorein IPCC:n ilmastoraportti yhdistettynä kohisten nouseviin energiahintoihin on saanut entistä useamman tiedostamaan maailman huolestuttavan tilan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat koko maailmaan, ja sen yhä vakavammat seuraukset toteutuvat, jos emme onnistu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen määrää ja riippuvuuttamme öljystä ja kaasusta. Käynnissä on useita aloitteita tilanteen parantamiseksi, mutta usein jätämme huomioimatta erään kaikkein suurimpiin energiankuluttajiin kuuluvan osa-alueen eli rakennukset.
Yhteenlaskettuna rakennuksissa ja rakentamisessa kulutetaan kaikkiaan 40 prosenttia maailman energiasta ja niissä tuotetaan 33 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. (www.unep.org)1.
Silti rakennusalaan kiinnitetään yleisesti vähemmän huomiota kuin esimerkiksi kuljetuksiin tai teollisuuteen. Keskusteluissakin rakentaminen on jäänyt muiden toimialojen varjoon, mutta todellisuudessa rakennusalalla on valtavat mahdollisuudet kohentaa energiatehokkuutta. Eikä se vaadi mitään ennennäkemättömiä ratkaisuja, vaan kaikki voidaan toteuttaa olemassaolevalla teknologialla.
Kuvittele autoilija, joka ajaa autollaan koko ajan täyttä vauhtia ja joka säätää nopeuttaan vain painamalla jarrut pohjaan sen sijaan, että antaisi ajokilleen kaasua aina sen verran kuin kulloinkin tarvitsee. Kuulostaa täydeltä hulluudelta, mutta aivan samasta asiasta on kyse silloin, kun rakennusta tuuletetaan avaamalla ikkunat samalla, kun ilmanvaihto ja lämmitys ovat täysillä. Energiaa hukataan valtavasti, mutta välittömiä säästötapoja olisi useita:
- Poistoilman lämmöntalteenoton avulla voi säästää jopa 90 prosenttia siitä energiasta, joka kuluu hukkaan, kun ilmanvaihto hoidetaan avaamalla ikkuna.
- Järjestelmän optimointi. Älykkäät toiminnot analysoivat rakennuksen olosuhteita ja varmistavat, että käytämme ilmanvaihtoa, lämmitystä ja jäähdytystä tarpeen mukaan. Näin voidaan pienentää jopa 80 prosenttia puhaltimien ja 40 prosenttia lämmityksen energiankulutusta.
- Älykkäillä hallintatoiminnoilla lämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihto säädetään keskenään parhaalle mahdolliselle tasolle, minkä ansiosta saadaan vielä 15 prosenttia lisää säästöjä.
- Lämpöpumppujen avulla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettu lämmitys. Jos vielä käytetään propaanin kaltaisia luontaisia jäähdytysaineita, saavutetaan entistäkin suurempi ympäristöhyöty.
- Nykyisten tuotteiden ja järjestelmien päivitys. Ilmanvaihtojärjestelmät saattavat säilyä rakenteellisesti samankaltaisina vuosikymmenien ajan. Koko ilmanvaihtokoneiston uusiminen ei välttämättä ole tarpeen, vaan vaihtamalla elektroniset ja liikkuvat osat voi yltää samanlaisiin energiatehokkuustavoitteiisin. Näin saa painettua myös tuotannon hiilijalanjäljen niin pieneksi kuin mahdollista.
Energianäkökohtien lisäksi älykkäät ilmanvaihtojärjestelmät voivat merkittävästi lisätä rakennuksissa oleskelevien ihmisten terveyttä ja tuottavuutta.
Suunnattomien ilmasto- ja energiahaasteiden keskellä on aloitettava sellaisilla toimilla, joiden vaikutukset ovat kaikkein suurimmat. On ilmeistä, että tuhlailun vähentäminen ei yllä otsikoihin samalla tavalla kuin autokannan sähköistäminen tai uusien kestävien energianlähteiden etsiminen. Mutta se ei myöskään vaadi vuosikymmenten työtä, tuotannon laajentamista tai investointeja infrastruktuurin rakentamiseen.
Teknologia on sen sijaan toimivaksi havaittua ja käytettävissä jo tänään. Jokainen säästetty kilowatti on itse asiassa arvokkaampi kuin jokainen tuotettu kilowatti, sillä tuotantoon tai jakeluun ei kulu energiaa.
On selvää, mikä Swegonin panostus tulee olemaan: meidän järjestelmillämme rakennusten energiankulutusta voi vähentää radikaalisti. Selvät vaikutukset ja muutoksen entiseen näkee heti. Tuhlailun vähentäminen on pelkkää voittoa, eikä meillä ole aika odottaa.
