Viime vuosina kiinteistöalalla on puhuttu paljon energiatehokkuudesta, sähköistymisestä ja vähähiilisyydestä. Nyt nämä teemat alkavat näkyä myös sääntelyssä tavalla, joka vaikuttaa käytännössä jokaisen kiinteistön tulevaisuuteen.
Euroopan unionin uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ohjaa rakennuskantaa kohti energiatehokkaampaa ja vähähiilisempää tulevaisuutta. Direktiivi ei määrää yksittäisiä teknologioita tai ratkaisuja, mutta se määrittää suunnan, johon rakennusten energiajärjestelmien on tulevaisuudessa kehityttävä.
Kiinteistönomistajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden näkökulmasta kyse ei ole pelkästään nykyisten vaatimusten täyttämisestä. Olennaisempaa on löytää ratkaisuja, joiden avulla rakennukset pysyvät energiatehokkaina, kilpailukykyisinä ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävinä myös vuosien päästä.
Rakennukset eivät ole enää vain energian kuluttajia
Rakennusten energiatehokkuutta on kehitetty määrätietoisesti jo vuosikymmenten ajan. Rakennusautomaatio on kehittynyt, eristysratkaisut ovat parantuneet ja talotekniikka on tehostunut.
EPBD:n myötä tarkastelu laajenee energiankulutuksesta energian alkuperään, päästöihin ja rakennuksen kokonaisvaikutuksiin. Samalla rakennuksista tulee yhä aktiivisempi osa energiajärjestelmää.
Kiinteistöjen energiaratkaisuissa tämä näkyy erityisesti sähköistyvien järjestelmien ja lämpöpumpputeknologian kasvavana merkityksenä. Lämpöpumput mahdollistavat lämmitysenergian tuottamisen huomattavasti perinteisiä ratkaisuja tehokkaammin ja samalla ne tukevat siirtymää kohti vähäpäästöisempää energiantuotantoa.
Sähköistyminen avaa myös uusia mahdollisuuksia energiajoustoon. Lämpöpumppujen lisäksi esimerkiksi sähkökattilat voivat hyödyntää tilanteita, joissa sähköä on runsaasti saatavilla. Tulevaisuudessa rakennukset eivät ole pelkästään energian kuluttajia, vaan aktiivinen osa koko energiajärjestelmää.
Lämmitys ja jäähdytys on nähtävä yhtenä kokonaisuutena
Rakennusten energiakeskustelussa huomio kohdistuu usein lämmitykseen. Käytännössä myös jäähdytyksen merkitys kasvaa jatkuvasti.
Toimistokiinteistöissä, hotelleissa, sairaaloissa, kauppakeskuksissa ja monissa muissa rakennuksissa esiintyy yhä useammin samanaikaisesti sekä lämmitys- että jäähdytystarvetta. Perinteisesti näihin tarpeisiin on vastattu toisistaan erillisillä järjestelmillä.
Tulevaisuuden energiatehokkuus syntyy kuitenkin kokonaisuudesta, jossa lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto ja automaatio toimivat yhtenä energiajärjestelmänä. Mitä tehokkaammin rakennuksessa syntyvää energiaa pystytään hyödyntämään, sitä parempi on koko järjestelmän energiatehokkuus.
Hukkalämmöstä arvokkaaksi energiaksi
Yksi merkittävimmistä mahdollisuuksista löytyy energian talteenotosta.
Monissa kiinteistöissä jäähdytyksessä syntyvää lämpöenergiaa johdetaan edelleen ympäristöön esimerkiksi nestejäähdyttimien kautta, vaikka samaan aikaan rakennuksessa voi olla tarvetta käyttöveden lämmitykselle tai muulle lämmitysenergialle.
Lämmöntalteenotolla varustetut vedenjäähdyttimet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää tätä energiaa tehokkaasti. Sen sijaan, että lämpö poistettaisiin rakennuksesta hyödyntämättömänä, se voidaan ottaa talteen ja käyttää kiinteistön muihin energiatarpeisiin.
Lämmön hyödyntäminen ei aina tarkoita välitöntä käyttöä. Maalämpökohteissa jäähdytyksestä syntyvää energiaa voidaan myös varastoida energiakaivoihin. Tämä auttaa ylläpitämään energiakaivojen lämpötasapainoa, tukee järjestelmän pitkäaikaista toimintaa ja parantaa koko energiajärjestelmän tehokkuutta.
Monitoimilämpöpumput muuttavat ajattelutapaa
Lämpöpumpputeknologian kehitys on mahdollistanut uudenlaisia tapoja hyödyntää energiaa rakennuksissa.
Erityisen kiinnostavia ovat monitoimilämpöpumput, jotka kykenevät tuottamaan samanaikaisesti sekä lämmitystä että jäähdytystä. Tällöin jäähdytyksessä syntyvää energiaa ei johdeta hukkaan, vaan se voidaan hyödyntää suoraan rakennuksen lämmitystarpeisiin.
Parhaimmillaan monitoimilämpöpumppu toimii lähes vesi-vesilämpöpumpun tavoin, vaikka kyseessä on ulkoasenteinen järjestelmä. Samanaikaisissa lämmitys- ja jäähdytystilanteissa jäähdytyksestä syntyvä lauhde-energia saadaan hyödynnettyä suoraan lämmityksessä, mikä parantaa merkittävästi koko järjestelmän energiatehokkuutta.
Kyse ei ole ainoastaan energiansäästöstä. Kyse on energian kierrättämisestä mahdollisimman tehokkaasti rakennuksen sisällä.
Energiatehokkuudesta kohti vähähiilisyyttä
Kiinteistöalalla keskustelu ei enää koske pelkästään energiansäästöä. Yhä useammin tarkastellaan myös rakennusten hiilijalanjälkeä sekä sitä, miten energia tuotetaan, hyödynnetään ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti.
EPBD on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Se ohjaa alaa tarkastelemaan rakennuksia kokonaisuuksina, joissa energiatehokkuus ja vähähiilisyys kulkevat käsi kädessä.
Tulevaisuudessa menestyviä eivät välttämättä ole yksittäiset laitteet vaan energiajärjestelmät, joissa lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto ja automaatio toimivat saumattomasti yhdessä.
Muutos kannattaa nähdä mahdollisuutena
Omassa työssäni näen yhä useammin, että asiakkaiden kysymykset eivät enää koske pelkästään energiansäästöä tai investoinnin takaisinmaksuaikaa. Keskusteluissa korostuvat yhä useammin vähähiilisyys, energiajärjestelmien kokonaistehokkuus sekä rakennuksessa syntyvän energian mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.
Kiinteistöt, joissa energiaa pystytään tuottamaan, siirtämään ja hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti, ovat paremmin valmistautuneita tulevaisuuden vaatimuksiin. Samalla ne voivat saavuttaa pienemmät käyttökustannukset, paremman energiatehokkuuden ja pienemmän hiilijalanjäljen.
Lopulta kyse ei ole pelkästään direktiivistä tai yksittäisestä teknologiasta. Kyse on siitä, miten rakennusten energiaa käytetään aiempaa viisaammin. Siksi lämpöpumppujen, monitoimiratkaisujen, lämmöntalteenotolla varustettujen vedenjäähdyttimien ja energian kierrättämiseen perustuvien ratkaisujen merkitys tulee kasvamaan tulevina vuosina entisestään.
