Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n viimeisin päivitys on yksi rakennusalan merkittävimmistä uudistuksista pitkään aikaan. Aiemmin painopiste oli vahvasti energiatehokkuudessa, mutta nyt myös sisäympäristön laatu, Indoor Environmental Quality eli IEQ, on osa vaatimuksia.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD on EU:n keskeinen väline rakennusten energiankulutuksen ja päästöjen ohjaamiseen. Direktiivi vaikuttaa rakennusten suunnitteluun, järjestelmien ja tuotteiden valintaan sekä rakennusten ylläpitoon.
EPBD:tä on kiristetty neljään kertaan. Viimeisin uudistus hyväksyttiin vuonna 2024, ja nyt siitä on tullut osa kansallista lainsäädäntöämme.
Uudistetun direktiivin tavoitteena on edelleen vähentää energiankulutusta ja päästöjä, mutta samalla rakennusten on palveltava käyttäjiään entistä paremmin. Uudistus sisältää uusien rakennusten nollapäästöisyyttä, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamista sekä kasvavia seuranta-, raportointi- ja tiedonkeruuvaatimuksia. Merkittävin muutos on kuitenkin se, että tilojen käyttäjien hyvinvointi eli sisäolosuhteet on nyt nostettu selkeästi mukaan vaatimuksiin.
Sisäympäristön laatu rakennuksen mittarina
Aiemmin energiatehokkuutta on saatettu optimoida liian kapeasta näkökulmasta. Ilmanvaihtoa on vähennetty ja järjestelmät ovat säädetty minimiin, mikä on heikentänyt sisäilman laatua ja käyttäjäkokemusta.
EPBD-uudistus korjaa tätä epätasapainoa. Energiansäästöä ei voi enää toteuttaa sisäilman laadun eikä käyttäjien viihtyvyyden kustannuksella. Sisäympäristön hyvä laatu on nyt osa rakennuksen vaadittua suorituskykyä.
Sisäympäristön laatu IEQ tarkoittaa kaikkea sitä, mikä vaikuttaa ihmisten terveyteen, viihtymiseen ja tuottavuuteen sisätiloissa. Kyse on ilmanvaihdosta mutta myös ilmanlaadusta, lämpötilasta, kosteudesta, valaistuksesta ja akustiikasta. Näistä erityisesti ilmanvaihto ja lämpö korostuvat, koska niitä voidaan luotettavasti mitata ja standardoida.
Lisää dataa, lisää älyä
Yksi tärkeimmistä EPBD-muutoksista on se, että sisäympäristön laatua mitataan ja siitä raportoidaan aiempaa järjestelmällisemmin. Pelkkä järjestelmien oikea suunnittelu ei enää riitä, vaan niiden on myös toimittava suunnitelmien mukaan. Sisäolosuhteille määritellään vähimmäissuorituskyvyn tasot, ja järjestelmien toimintaa on seurattava käytön aikana. Tämä lisää automaation, mittaamisen ja datan hyödyntämisen merkitystä.
Rakennuksista tulee muutosten myötä entistä älykkäämpiä. Talotekniset järjestelmät mukautuvat käyttöasteeseen ja kuormitustilanteisiin. Hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja muita sisäilmaston keskeisiä parametreja mitataan jatkuvasti, ja älykkäiden järjestelmien toiminta muuttuu tarpeiden mukaiseksi mittausdatan perusteella.
Direktiivin mukainen kehitys vaatii digitaalisia ratkaisuja, joita Swegon tarjoaa sisäympäristön laadun mittaamiseen ja raportointiiin. Swegonin palveluilla sisäolosuhteet tulevat näkyviksi ja järjestelmien suorituskyky saadaan reaaliaikaiseen seurantaan. Poikkeamat tunnistetaan nopeasti ja järjestelmiä optimoidaan jatkuvasti niin, että energiatehokkuus ja tarpeenmukainen sisäilmasto ovat tasapainossa.
Kun dataa on saatavilla, myös rakennusten käyttö ja ylläpito muuttuvat. Kunnossapidosta tulee ennakoivaa, järjestelmien suorituskyky pysyy vakaana ja niiden käyttöikä pitenee.
Swegon on luottokumppani, kun tavoitteena on hyvä sisäilmasto, jolla lisätään tilojen käyttäjien hyvinvointia ja tuottavuutta, vähennetään poissaoloja ja kasvatetaan kiinteistön arvoa.
Lue lisää:
